Seuraava teksti on sekavaa sönkötystä, mutta haluan nämäkin kirjata ylös, jotta jonain päivänä voin katsoa tyytyväisenä, kuinka olen taas noussut ylös.
Ei saa ikinä sanoa, että nyt tuntuu hyvältä. Nopeasti tulee se palautus takaisin maan pinnalle. Mies perääntyi, syy jäi epäselväksi. En muista, onko tämä tuntunut näin pahalta aikaisemmin, ennen Rakasta minulla ei juuri suhteen alkujakaan ollut. Se hylkäämisen tunne tulee hyvin ikävällä tavalla päälle ja sitten miettii miettimistää, mitä itse teki väärin. En tainnut tehdä mitään, luulen niin.
Kroppa on vetämässä itteänsä piippuun. Uni ei tule jälleen. Valvoin aamuneljään viimeyönä, aamulla heräsin jokainen lihas kipeänä. Päätä jyskytti. Sitten tajusin, etten ole syönyt kahteen päivään kuin kaksi leipää. Kahvia olen juonut sitten senkin edestä. Alaselkää polttaa vieläkin.
Tänään turvauduin nukahtamislääkkeeseen, joita sain Rakkaan kuoltua kriisiryhmältä ja nyt odotan vaikutusta. Söin minä ruokaakin, oikein ison lautasellisen. Äidin täytyy voida hyvin, jotta lapsilla olisi kaikki hyvin.
Huomenna menen lääkäriin, ei tämä näin voi jatkua. On saatava itsensä kuntoon, jos annan terveyteni mennä pilalle, mitä teen? Unta, ruokaa ja ulkoilmaa. Niillä lähdetään.
Voi harmi. Ehkä se sattuu nyt enemmän kun on surutyökin tehtävänä. Kuulostat kutenkin ihanan positiiviselta ja hoidat itseäsi. Muista kuitenkin antaa nyt näidenkin tunteiden tulla esiin.
VastaaPoistaMinulla on samantyyppisiä kokemuksia ennen miestäni kuin sinulla. On vaikea siksi lähteä deittailemaan ja se on pelottavaakin. Minä en myöskään ole yhtä nuori kuin sinä, mikä sekin vaikuttaa asiaan. Siksi olen ottanut tavoitteeksi tavata ja keskustella yrittämättä mitään. Yritän löytää itseni ja sen iloisen keskustelevan minäni ja jos se riittää jollakin miespuoliselle se voi olla alku ystävyydelle.
Toivottavasti pääset tästä helposti yli. Lohduta itseäsi ja kerro itsellesi miten sitkeä ja hyvä ihminen olet ja kuinka paljon olet jo kokenut nuoreksi ihmiseksi. Sinä pärjäät varmasti.
Hyviä ajatuksia täältä sinulle pimeään joulukuuhun. Kyllä me selvitään ja saadaan uusia ystäviä niitä miespuolisiakin ihan varmasti
Minäkin olen ollut vain oma itseni, ilman mitään taka-ajatuksia. Tämä mies minuun alkujansa iski silmänsä, oli ihastunut persoonaani kuulemma. En tiedä oliko sitä kastia, että kiinnostus loppuu, kun saa toisen jallitettua.
VastaaPoistaOlen päättänyt pärjätä, tästä ylipääseminen voi kestää hetken, mutta toivottavasti ei kauhean kauaa satu. Itkenyt en ole kertaakaan tämän asian takia, tajusin sen eilen. Tai oikeastaan itken vain Rakkaan takia. Onneksi löytyy muutaman miespuolinen ihan ystävä vain, heidänkin kanssaan saanut asiaa purettua.
Kyllä tämä(kin) tästä ajan kanssa, kai minä joskus saan selityksen, miksi mies perääntyi niin yhtäkkiä.
Hienoa, että olet saanut jutella tästä kokemuksesta toiselle sukupuolelle. Heillä on ehkä toisenlainen näkemys asiasta tai sitten se kuunteleva korva auttaa. Kaikkeen ei tarvitse löytää selitystä. Päästämällä vain irti ja unohtamalla vapautat hyvää energiaa ja voi mennä eteenpäin.
VastaaPoistaJallittajat tuhoavat paljon mennessään, oli hyvä ettei kestänyt kauemmin. Sinulla kun on pysyttävä pystyssä lastenkin vuoksi. Inottavaa ottaa aina tämä lapsikortti, mutta totuushan se on, että sinä suojaat, lohdutat ja rakennat heidän tulevaansa. Jos olet hukassa ja surullinen on se heiltä pois. Toivon, että et käsitä väärin ja jaksat tehdä juuri niin hyvää itsellesi, että se positiivinen energia siirtyy myös lapsillesi.
Tuo käsittely ei varmaankaan kaipaa sinun kyyneleitäsi, säästä ne sille joka todella merkitsi sinulle jotain. Tunteita saattaa ehkä nousta vihana ja itsesyytöksenä, että miten ei nähnyt jne., mutta ole itsellesi armollinen. Päästä menemään se joka ei ollut arvoisesi, joka ei sinua oikeasti aj aidosti arvostanut.
Hyvää päivää sinulle!