En halua miettiä kuluvaa aikaa. Sinä olet siinä! Ja minä kerron, kuinka olen ikävöinyt, kuinka paljon minä rakastan sinua. Nyt, aina ja ikuisesti, minä rakastan sinua huolimatta kaikesta, tästä hautaan asti ja senkin jälkeen. Sanot tietäväsi sen. "Mäki rakastan sua Fiona. Aina." Olet rauhallisuuden perikuva. En ole nähnyt sinua noin tyynenä kuin nukkuessasi.
Kertaan kuulumiset, kuinka esikoinen vieläkin ikävöi, sanoo olevansa sinun rakkaasi aina. Aloitti päiväkodinkin, reipas tyttö, on saanut monta kaveria. Poikakin oppi kävelemään, on yhtä määrätietoinen kuin sinäkin. "Mutta kerro, minkälaista siellä taivaassa on?"
"Siellä on oikeasti tosi hauskaa. Mä oon tavannu siellä monta vanhaa kaveria." Hetken hiljaisuus. "Ja Fiona, koska se on mun taivaani, säkin oot siellä. Mun ei tarvinnu erota susta, mä saan pitää sua lähellä. Se on se teini-ikäinen versio susta, se Fiona, johon mä rakastuin. Mä saan pitää sen siihen asti, kun sun aikas koittaa ja säkin tuut taivaaseen. Sitten me saadaan olla yhdessä taas."
Kainalosi, olin jo melkein unohtanut miltä tämä tuntuu. Olet niin lämmin. Huulesi, niitä en ole unohtanut. Kätesi ympärillä on turvani. Olen kaivannut tätä niin. Mä tiedän, että sä tuut pitää meidän lapsista hyvää huolta, kuiskaat.
Sitten minä heräsin. Ensimmäistä kertaa kuukausiin heräsin rauhallisena.
Kun uni haparoivin sormin luomet yhteen sulattaa
tulet mieleen huolettomin askelin
On jälleen kesäyö ja rannan tuoksu tihkuu kuusamaa
hymyilet taas niin kuin silloinkin
Saatan nähdä jälleen kuinka juokset mereen nauraen
ja kun käännyt valo saa sut säihkymään
Sä olet nuori täynnä voimaa katsot minuun kutsuen
en estele tuun syliis sykkivään
En enää muista vuosia
oot tässä unen verran vain
enkä kadu sitä koskaan
mitä sinulta mä sain
Anna Erikson - Kun katsoit minuun
