Toinen Joulu ilman Rakasta. Tänä vuonna jaksoin leipoa lasten kanssa pipareita, tehdä jouluruuat sekä joulusiivon. Hössöttää niinkuin vanhoina hyvinä aikoina.
Enkä itkenyt kuin kerran. Kun ikävä iski taas. Kuinka olisin halunnut että Rakas on se, joka leikkii pojan kanssa kauko-ohjattavalla autolla. Kuinka olisin halunnut, että Rakas on se, joka leikkaa kinkun ja sytyttää saunan.
Olen oikeassa ja väärässä paikassa samaan aikaan. En enää edes tiedä rakastaako uusi mieheni minua oikeasti vai eikö osaa vain erota. Hän ei sano sitä minulle. Rakkaan kanssa tiesin, että minun kuuluu olla hänen kanssaan. Uuden kanssa luulen tietäväni sen hetkittäin. Toisessa hetkessä ajattelen, että minun kuuluu olla yksin, koska elämäni rakkaus on pilvien päällä.
