Ylämäki, alamäki... Miten tämä on mahdollista, että pari päivää menee hyvin ja kohta löytää itsensä taas pohjalta? Koska tämä kipu loppuu?
"Tää on laulu sulle
tää on laulu ikävästä
laulu lohduttomista eron
kyyneleistä
Mä puhun sulle aina silloin
kun muut ei nää,
kun ikävä kasvaa niin suureks
että sen alle jää
ja kerron mitä meille kuuluu
miten elämä on mennyt
ja mitkä haaveet toteutui
ja mitkä haaveet sun
myötä hautautui"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti