tiistai 24. maaliskuuta 2015

Elämä on luopumisen opettelua

Nuo sanat sanoit jokaisten hautajaisten jälkeen, kun itkin olkapäätäsi vasten. Ikinä, en ikinä olisi uskonut, että joskus luopuisin sinusta.

Teit minusta vahvan. Olit ja olet elämäni rakkaus. Suurin onneni ja suurin suruni. Koin kaiken sinun kanssasi ja sinun kauttasi. Tänään henkäisin syvään, kiitin kaikesta. Kuinka en ikinä unohtaisi, kuinka olen niin onnellinen päivistä ja vuosista kanssasi, myös niistä huonoista hetkistä. Eikä tämä rakkaus ole vieläkään kuollut. Nyt on kuitenkin aika katsoa eteenpäin, rakentaa oma elämäni loppuun, jatkaa siitä mihin sinun kanssasi pääsin. Korjata se, mikä meni rikki sinun lähdettyäsi. Raunioilla on jo uusi perusta.

En varmasti pysty ikinä olla katsomatta olkapääni ylitse, vilkuilematta menneeseen. Olla kaipaamatta mitä meillä oli ja olisi voinut olla. Yritän silti. Tänään on luottavainen mieli tulevaisuuteen. Mikään ei voi lannistaa.

Ne sanoo, et taivas on rajana, mut kuussakin on kävelty.
Tsiigaan taakse, mietin mistä ollaan lähetty.
Menneisyys repussa, katse eteenpäin.
Kuka ois uskonut, et tää vielä menee näin.
Taivas on rajana, mut kuussakin on kävelty.
Cheek - Omat säännöt


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti